Kreikka mätänee, raha tuoksuu
HARMITTAA välillä median sortuminen helppoihin aiheisiin. Kun Suomen ykköskapitalisti Björn Wahlroos heittää vähemmän tosissaan, että vapaa-aikaa voitaisiin verottaa, repii media siitä otsasuoni muka-närkästyksestä tykyttäen juttuja. Ja seuraavaksi netti täyttyy "kriittisestä" keskustelusta.
Harmi, että media ei kommentoinut, kun Wahlroos pohti viime viikon Talouselämässä Euroopan ja euron kriisiä. Wahlroos oli taloudellisesta näkökulmasta varsin eurokriittinen, mutta piti Euroopan taloudellista yhteistyötä rauhan kannalta merkittävänä hankkeena.
Muuten Wahlroos puhui talouskriisistä ja Kreikan tilanteesta osin samoilla sanoilla kuin sijoittajavastuuta perännyt vasemmisto Suomessa. Tosin hän olisi antanut markkinoiden hoitaa velkakriisin "päättämättömien ja liittovaltiota leikkivien poliitikkojen asemesta". Poliitikot eivät ole onnistuneet saamaan niskalenkkiä kriisistä, vaikka vielä viime vuonna muun muassa silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen sellaista sanoi.
Wahlroosin mielestä markkinataloudessa riskinottaja kantaa vastuun. Hän olisi jättänyt velkamaiden riskit niitä rahoittaneiden pankkien ja näiden isäntämaiden murheeksi. Wahlroos vastustaa myös eurobondeja eli EU:n yhteisiä velkakirjalainoja. Ei sen takia, että ne veisivät Eurooppaa kohti liittovaltiota, vaan koska Wahlroos pitää eurobondeja pankkitukena.
Wahlroos osuu oikeaan puhuessaan sijoittajavastuusta ja kritisoidessaan eurobondeja. EU:n yhteisillä velkakirjalainoilla ehkä ostettaisiin lisää aikaa kriisimaiden tukemiseksi, mutta perusongelmaa ne eivät ratkaisisi. Päinvastoin. Jo kriisissä olevien maiden velanotto voisi jatkua, kun takuumieheksi tulisivat kaikki EU-maat. Eurobondeja ovat ajaneet etenkin sijoittajapiirit, jotka mahdollisuuksiensa mukaan kaikkosivat kriisin alettua. Ne haistavat nyt rahan, kun kriisimaiden talous alkaa kunnolla löyhkätä. Euroopan yhteisvastuullinen toiminta ja EU:n
Kreikkaan lapioimat tukimiljardit ovat aiheuttaneet sen, että maan kaksivuotisen valtionlainan korko huitelee kymmenissä prosenteissa. Velkajärjestely on tehnyt lainasta turvallisen. Itsekin Kreikan valtion velkakirjoja ostanut Aalto yliopiston rahoitus professori Vesa Puttonen sanoo sijoittajien himoitsemista koroista laskun menevän suoraan veronmaksajille.
Kreikan tukipaketin vakuuksista on väännetty jo pitkään. Demareita on jo syyllistetty tukipaketin mahdollisesta kaatamisesta ja Euroopan taantumakierteen vauhdittamisesta. Tosin tässä syyttelyssä on unohtunut, että vakuudet olivat jo edellisen hallituksen ohjelmassa. Saadaan vakuudet tai ei, pääongelma on muualla. Kriisin perimmäinen syy eli euromaiden hulvaton lainanotto pitää saada kuriin.
Heikki Sihto
This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
