Jouni Backmanin työryhmä hakee uusia avauksia Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen
Kuva: Markku Lahikainen
Backmanin työryhmässä haetaan uusia ja luovia kehittämismahdollisuuksia.
– Katsomme luovasta näkökulmasta uusia mahdollisuuksia Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen, tiivistää savonlinnalainen kansanedustaja Jouni Backman (sd.).
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti elokuussa työryhmän valmistelemaan hallitusohjelmassa mainittua ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Sen puheenjohtajana toimii Jouni Backman ja työryhmän on on saatava kehittämisohjelma valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä.
Backmanin mukaan työryhmä ei ole vielä tehnyt mitään linjanvetoja.
– Käynnissä on asiantuntijoiden kuuleminen ja ensi vuonna jalkaudumme pitämään kokouksia sekä Itä- että Pohjois-Suomessa. Teemme myös kenttäkyselyjä alueen ihmisille, jotta he voivat ottaa kantaa oman alueensa kehittämiseen.
Vesi kohta öljyä
arvokkaampaa?
Vaikka linjauksia ei ole vielä tehty, on ryhmässä käyty paljon keskusteluja. Jouni Backmanin mukaan niissä on vahvistunut käsitys niistä kehittämisaloista, joihin ryhmän on otettava kantaa.
– Esimerkiksi elinkeinoissa tärkeässä asemassa ovat luonnonvarat ja niissä kaivannaisteollisuuden kasvava merkitys.
Luonnonvaroista työryhmän suurennuslasin alla ovat metsä, vesi ja mineraalit.
– Puhtaan veden merkitys kasvaa maailmalla. Siihen voi liittyä hyviä bisnesmahdollisuuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs on arvioinut, että vesi voi olla joskus öljyäkin arvokkaampaa. Ehkäpä ulkoapäin näkee paremmin asioita, joita me itse pidämme itsestäänselvyyksinä.
Suomessa ei ole Jouni Backmanin mukaan yhdessä vaiheessa puhuttu kaivannaisteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista. Ala koettiin enemmänkin ongelmalliseksi.
– Mutta nyt erilaiset luonnonvarat ehtyvät maailmalla. Monille luonnonvaroille tulee uudenlaisia mahdollisuuksia ja kysyntää.
Puusta löytyy
uusia ulottuvuuksia
Jouni Backmanin mukaan työryhmä ei yritä rakentaa metsäteollisuudelle uutta ohjelmaa.
– Mutta selvitämme, onko Itä- ja Pohjois-Suomessa metsään liittyen vielä jotain, mitä emme itse ole vielä nähneet.
Vaikka perinteinen metsäteollisuus on vaikeuksissa, Backmanin mukaan sillä tulee olemaan jatkossakin suuri merkitys.
– Mutta on katsottava myös sitä, mitä uutta puusta ja metsästä voidaan saada. Puu voi olla mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi esimerkiksi raaka-aineena uusille tuotteille. Erilaisten kemiallisten prosessien kautta puusta voidaan löytää ihan uusiakin ulottuvuuksia, joiden avulla Itä-Suomenkin metsävaroja voidaan jalostaa nykyistä paremmin.
Backmanin mukaan hyväksi esimerkiksi tästä käy Mikkelin ammattikorkeakoulussa tavallaan sattumalta saatu tieto, että puusta voidaan tehdä ainetta, joka toimii metallin ruostumista estävänä pinnoitteena.
Matkailuun
uutta näkökulmaa
Työryhmä pohtii luonnollisesti myös alueelle tärkeän matkailun kehittämismahdollisuuksia.
– Haemme vähän eri näkökulmasta edellytyksiä matkailun kehittämiseen ja pohdimme, mitkä olisivat hyviä erikoistumisaloja ja miten niitä voidaan edistää
– Matkailun toimintaedellytyksiin liittyvät ratkaisevasti myös alueen ympäristötekijät ja liikenneyhteydet, sanoo Backman.
Arktisten alueiden
ja idän merkitys kasvaa
Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmä katsoo tarkasti sekä pohjoiseen että itään.
– Pohjoisten alueiden merkitys korostuu koko ajan. Tutkimme tätä strategisena muutoksena ja haemme siihen Suomelle edullisia toimintatapoja, sanoo Jouni Backman.
Backmanin mukaan maailmalla kohdistuu suuri mielenkiinto esimerkiksi arktisille alueille.
– Sinne voi avautua uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle. Ehkäpä raaka-aineita ja tuotteita viedään jatkossa entistä enemmän pohjoisen kautta kun pohjoinen reitti on ilmastomuutoksen takia avautunut ja matka itään lyhentynyt merkittävästi.
Työryhmän työssä erityistarkastelussa on itä.
– On selvitettävä tarkasti, mitä tämä suunta tulee tarjoamaan ja merkitsemään erityisesti Itä-Suomen mahdollisuuksille. Katsomme esimerkiksi yritystoimintaa kumpaankin suuntaan. Kun raja pikku hiljaa aukeaa ja viisumivapaus tulee jollakin aikataululla, sillä on Itä-Suomelle erittäin iso merkitys muutenkin kuin vain matkailun kannalta.
Pienempi EU-tuki,
isommat hankkeet
EU:n rakennerahastoilla on ollut erittäin suuri merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle koko Suomen vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden ajan. Mutta vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella EU-tukien määrä pienenee ja työryhmän on huomioitava tämä työssään.
– Valtion ja aluehallintoviranomaisten on jatkossa haettava entistä isompia hankekokonaisuuksia, joissa on useita pienempiä alahankkeita.
– Vaikka EU-raha pienenee. Sen ei tarvitse merkitä sitä, että EU-ohjelmista saatava hyöty pienenee jos hankkeet pystytään tekemään nykyistä vaikuttavammiksi. EU-rahat on käytettävä enemmän rakennemuutoksen edistämiseen kuin vain vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Uusilla rakenteilla päästään nopeammin siirtymään tulevaan, kestävään toimintaan, sanoo Jouni Backman.
ITÄ-SUOMEN VAALI-
PIIRI TODENNÄKÖISIN
Savonlinnalainen kansanedustaja Jouni Backman (sd.) uskoo, että tulevan vaalipiiriratkaisun tuloksena syntyy Itä-Suomen vaalipiiri.
– Minulla ei ole asiasta salattua tietoa, mutta pitäisin ihmeenä, ellei tuloksena ole kolmen maakunnan eli Etelä- ja Pohjois-Savojen ja Pohjois-Karjalan yhteinen vaalipiiri.
Backmanin mukaan uusi suurvaalipiiri olisi ilman mutta ehdokkaille ongelmallinen.
– Kyllä se vaalityön ja valituille kansanedustajan tehtävän hoitamisen kannalta on ongelma.
– Mutta sitä en usko, että se keskittäisi valtaa Kuopioon. Kyllä suhteellisuus säilyy ja Etelä-Savo saa yhtä monta kansanedustajaa kuin nyt. Mutta se logiikka, jonka mukaan Kuopio hyötyisi vaalipiiriuudistuksesta, ei minulle aukea, sanoo Backman.
Härkää
sarvista
Jouni Backman toivoo, että Etelä-Savossa otettaisiin härkää sarvista ja vahvistettaisiin päätöskykyä.
– Pitää pystyä päättämään, onko joku asia heikkous ja ongelma ja halutaanko tilannetta muuttaa parempaan suuntaan.
– Jos Etelä-Savossa pidetään pientä vaalipiiriä ja pientä painoarvoa ongelmana, sille pitää tehdä jotakin ja päättää, onko isompi vaalipiiri ja suurempi painoarvo uhka vai mahdollisuus.
Toisen esimerkiksi Jouni Backman ottaa yhdyskuntarakenteesta.
– On päätettävä, onko harva asutus ongelma vai positiivinen asia. Jos se on ongelma, siihen pitäisi saada harvan asutuksen perusteella enemmän tukea. Jos se onkin vahvuus ja olemme valmiit hajauttamaan yhdyskuntarakennetta jatkossakin, pitää varautua siihen, ettei Suomi ja EU ole pitkän päälle valmiita maksamaan harvasta asutuksesta.
Markku Lahikainen
