Paavo Lipponen olisi presidenttinä myös kansalaisten asiamies
Kuva: Markku Lahikainen
Mikkelissä Paavo Lipposen kanssa keskustelivat demaripiirin puheenjohtaja Arto Seppälä ja toiminnanjohtaja Jari Mäkinen.
Sosialidemokraattien presidenttiehdokas Paavo Lipponen katsoo, että suomalaiset odottavat presidentiltä suunnan näyttämistä.
– Ulkopolitiikassa Suomen on oltava aktiivinen, ulkopolitiikassa on jatkettava presidentti Urho Kekkosen linjalla, korosti Lipponen viime perjantaina Mikkelissä.
Lipponen muistutti, että UKK oli aktiivinen mm. pohjoismaisessa yhteistyössä, EEC-asiassa ja Suomessa järjestetyn ETYKin isäntänä.
– Tätä perintöä ei voi haudata ja vetäytyä Euroopasta. Suomi on hoitanut omat asiansa hyvin ja me voimme todella vaikuttaa asioihin.
Eurooppa elää
nyt käännekohtaa
Lipposen mukaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen ovat vahtineet hyvin Suomen etuja Euroopan vaikuttajakammareissa.
– Yhteistyössä Saksan kanssa on rakennettu suuntaa ja otettu vastuuta siitä, että Eurooppa selviää nykyisestä kriisistä. Suomen etua siinä ajetaan, jollei Eurooppa selviä, Suomikin joutuu vaikeuksiin.
Paavo Lipposen mukaan Etelä-Euroopan on otettava itse vastuu asioistaan.
– Mutta on muistettava, että näiden maiden romahtaminen merkitsisi taantumaa, jollaista ei ole vielä nähty. Eurooppa elää käännekohtaa. Tilanne on vakava ja kaikkien tulevaisuus on nyt pelissä.
Kasvuun ja kehitykseen
pitää panostaa
Eurooppa on vaikeassa tilanteessa. Tilanne Suomessakin on Paavo Lipposen mukaan vakava.
– Talouden näkymät eivät ole parhaat mahdolliset. Mutta pelkällä leikkauslinjalla voi tulla umpikuja vastaan. Nyt on panostettava kasvuun ja kehitykseen, kuten täällä Mikkelissä on viime vuosina tehty. Näin voidaan säilyttää hyvinvointivaltio, totesi Lipponen upouudessa kauppakeskuksessa Stellassa.
Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen ovat Lipposen mukaan ongelmia, jotka pitää hoitaa kuntoon.
– Uudistuksia pitää tehdä ja luoda kehitystä. Uskon, että maan hallitus toimiikin näin.
– Meidän on pidettävä huolta erityisesti heistä, joilla menee huonosti. Meillä on esimerkiksi nuorisotyöttömyyden lisäksi todellista köyhyyttä. Presidenttinä muistuttaisin tarvittaessa hallitusta ja eduskuntaa tästä vastuunkannosta.
Suvaitsemattomuus
pantava kuriin
Yksi syy, miksi Paavo Lipponen pyörsi aiemmat sanansa ja lähti presidenttiehdokkaaksi, liittyy suvaitsemattomuuden lisääntymiseen.
– En voinut vain katsoa vierestä sitä, mitä täällä tapahtuu ja voi tapahtua vielä pahempaakin. Nyt Suomessa käydään kiinni vähemmistöihin, esimerkiksi ruotsia puhuviin suomalaisiin ja maahanmuuttajiin. Tällainen ei voi jatkua. Onneksi ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei hyväksy tällaista kehitystä ja demokratian halventamista. Se on vain äärioikeiston hommaa.
Paavo Lipponen painottaa, että Suomi on noussut sivistysvaltioksi demokratian voimalla.
– Ihmisistä on saatava esiin hyvä, paha pitää pitää kiinni. Meidän on pidettävä tukevasti kiinni sivistyksestä ja demokratiasta.
Ihmisiä pitää
kuunnella
Ulkopoliittisen tehtävänsä lisäksi presidentin on Paavo Lipposen mukaan oltava myös kansalaisten asiamies.
– Presidentin on kuunneltava ihmisiä, keskusteltava heidän kanssaan. Itse olen aina pitänyt tästä, totesi Lipponen ja todisti asian keskustelemalla kauppakeskuksessa kiireettömästi ja luontevasti ihmisten kanssa.
Ja Lippostakin halutaan kuunnella, sillä häntä oli Stellaan saapunut kuuntelemaan monta sataa ihmistä eri puolilta maakuntaa.
Lipposen mukaan presidentin on tuettava parlamentaarista järjestelmää.
– Tukisin demokratiaa, jonka me suomalaiset aloitimme historiallisella uudistuksella vuonna 1906.
Lipponen korostaa eduskunnan asemaa.
– Ulkopolitiikassa presidentti ja hallitus tekevät yhteistyötä ja eduskunta hyväksyy kaikki suuret linjaukset.
Presidentti voi
tasoittaa tietä
Presidentin on Lipposen mukaan annettava kokemuksensa kansankunnan käyttöön.
– Presidentti on valmentaja tai tien tasoittaja. Hän voi jakaa hallituksen ja eduskunnan taakkaa. Nythän meillä on nuoria johtajia hallituksessa ja oppositiossakin.
Paavo Lipposen esikuva presidenttinä on Mauno Koivisto.
– Kun tuli kriisi ja meillä oli nuori pääministeri, Esko Aho, Koivisto totesi, että hänen tehtävä on tasoittaa tie.
Eduskunnalla on siis Lipposen mukaan keskeinen rooli ja valta.
– Mutta jos yhteiskunnassa ollaan menossa väärään suuntaan, presidentin pitää puuttua asiaan. Jos esimerkiksi Suomi vetäytyisi aktiiviselta UKK:n ulkopoliittiselta linjalta tai jollei merkittäviin epäkohtiin puututtaisi, se olisi myös presidentin paikka.
Yhteistyön
kokoaja
Lipponen korostaa, että presidenttinä hän kokoaisi yhteistyötä.
– Näinä vaikeina aikoina se olisi erityisen tärkeää. 1990-luvulla meillä oli laaja yhteistyö ja selvisimme lamasta. Toivon, että olisimme nytkin yhtä kansakuntaa ja meillä vallitsisi vahva yhteenkuuluvuuden tunne.
Markku Lahikainen
