Jouni Backman: Ministeri
Sana ministeri tulee latinan sanasta minister, joka tarkoittaa apulaista. Minister-sana tarkoittaa myös pappia.
Lieneeköhän tämä syynä, että ministerivalinnoista käytävä keskustelu saa jopa hurmoksellisia piirteitä. Usko oman maakunnan ministeripaikan autuaallisuuteen on luja.
Ministerivalintoja seurattiin jälleen suurella mielenkiinnolla. Niin ennen valintoja, kuin niiden jälkeenkin. Jokaisessa maakunnassa.
SDP:n puoluevaltuustoa johtaessani totesinkin, että puheenvuorojen loppuun voisi automaattisesti lisätä pöytäkirjaan "maakuntaamme on saatava oma ministeri".
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja voi vaikuttaa kaikkien ministeriöiden asioihin, ministeri pääasiassa vain oman ministeriön
Media tiesi jälleen kertoa "varmana tietona", ketkä ovat tulossa ministereiksi. Jo siinä vaiheessa, kun ei edes tiedetty, mitä salkkuja kukin puolue saa.
"Tiedot" olivat pelkkää poliittista viihdettä ja median omaa spekulointia. Tietoa ei voinut olla, kun edes valintoja tekevät tai valittavat eivät niistä siinä vaiheessa tienneet.
Monet ottavat median spekuloinnit todesta. Itsekin sain onnitteluja usealta henkilöltä jo etukäteen, kun nimi oli lehdissä.
Sitten hämmästeltiin, että mites tässä näin kävi. En sentään saanut onnitteluja useasta salkusta, vaikka montaa niistä kuulemma osakseni arvuuteltiin.
Neljä kertaa hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleena voin kertoa, että toisin kuin luullaan, salkkujakokin päätetään aidosti vasta neuvottelujen lopussa.
Näin pitääkin olla. Kun ei tiedä, mikä salkku kenellekin tulee, on pakko ottaa kantaa kokonaisuuteen ja ei voi puolustaa "omaa" budjetin pääluokkaa.
Ministerinimiäkään ei pohdita isolla porukalla viikkokausia. Se on ensisijaisesti puolueen puheenjohtajan tehtävä. Kysymys on hänen joukkueestaan. Tehtävä ei ole kiitollinen, sillä valintojen jälkeen on monta pettynyttä. Niin henkilöitä kuin maakuntiakin.
Eikä valittavilta edes välttämättä paljon kysellä etukäteen. Itsekin olen kuullut kaksi kertaa vasta puoluehallituksessa tai eduskuntaryhmässä oman nimeni olevan listalla.
Etelä-Savossakin pettymys oli suuri, kun ei "taaskaan" saatu maakuntaan ministeriä.
On syytä muistuttaa, että viimeisen neljännesvuosisadan aikana meiltä on ollut edustaja kärkipaikoilla jokaisella vaalikaudella, jolloin SDP on ollut hallituksessa.
Ensin Erkki Liikanen ministerinä ja Pertti Hietala samanaikaisesti ryhmän puheenjohtajana. Sitten allekirjoittanut kahdella kaudella ministerinä ja nyt toista kautta ryhmän puheenjohtajana.
Vertailun vuoksi esim. Tampereelta on ollut edellinen SDP:n kansanedustaja ministerinä Väinö Tannerin hallituksessa 1926-1927 (Väinö Hakkila).
Eli ei Etelä-Savoa ole ainakaan kaltoin kohdeltu. Joidenkin mielestä jopa päinvastoin.
Olen nyt kenties osin jäävi, mutta savolaisittain voi todeta, että maakunnan kannalta ryhmäpuheenjohtajan paikka ei ole ainakaan huonompi vaihtoehto kuin ministeriys.
Puheenjohtaja istuu kaikissa vaikuttamisen paikoissa, hallitusryhmässä, hallituksen iltakoulussa, ryhmäjohtajien palavereissa, puoluehallituksessa, puoluejohdon palavereissa jne.. Siitä voi vaikuttaa kaikkien ministeriöiden asioihin, ministerinä pääasiassa vain oman ministeriön. Audin takapenkillä istumisesta jää kyllä paitsi.
Mutta muutoin tässä kävi ihan hyvin...
Jouni Backman
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Savonlinna
